Amorphiksen uusimpaan levyyn on iskeny painovirhepaholainen tai parikin.
Kuudennessa kappaleessa siinä 1.30 kohdan paikkeilla ääni vaimenee noin puoleen sekunnin ajaksi.
Ei se vielä mitään, mutta sama toistuu kahdeksannessa biisissä, vähän kolmen minuutin jälkeen. Äänentason madaltuminen kestää peräti 30 sekuntia.
Minun valistunut arvaus on, että kyseessä ei ole levykohtainen vika, vaan koko satsissa oleva painovirhe. On nimittäin niin erikoista, että biisi vain soi puolta hiljempaa näissä vikakohdissa, mutta kuitenkin muuten ihan puhtaasti ja ongelmitta.
Sinä, joka olet ostanut uuden Skyforger -levyn digipack -painoksen: onko sinulla sama vika levyllä, vai olenko minä saanu vaan viallisen maanantaikappaleen?
torstai 28. toukokuuta 2009
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Tracedawn ja metallin kevättä
Lähin helatorstain aattona käpäseen kaapunnilla, ensin kävin nopiaan istahtaan Hakaniementorin kuppeessa ja palasin sieltä sitte keskustaan, Semifinaaliin kattomaan Tracedawnin keikkaa.
Justiin eka kappale oli alkanu ku pääsin sisälle. Ja täytyy sanoa, että jätkät kyllä tykitti alusta asti! Soittajat soittivat hyvin ja laulaja lauloi sekä puhtaat että epäpuhtaat osuudet asenteella. Ihmettelen kyllä, että miten tuommosesta tenavasta saahaan tuommosia ääniä edes irti!
Musiikki myös soi erittäin puhtaasti, lienee pienen ja intiimin keikkapaikan ja inhimillisen volumen yhteistulos. Tuo Semifinal ku on oikiasti todella pieni, täyteen ahdettunakin sisään mahtuu vain 150 ihmistä! Ei varmaan tavallista kaksiota juuri suurempi, ja tokihan semmonen tila on helppo saada soimaan hyvin.
Mutta jätkät tosiaan tykitteli menemään raskasta metalliaan lyhyehkön setin makiasti. Ja jos vaan ryhmä pysyy koossa niin näistä tulee vielä joskus Suomen rankemman metallin vientituote, on sen tason ryhmä! Nuoresta iästä huolimatta tyypit veti niinku aikapojat konsanaan!
Sturm und drang on näihin verrattuna pelkkiä tissiposkia!
--
Amorphis on julkaissu uuden Skyforger -levynsä kokonaan Myspace-sivullaan. Piti tässä helatorstain kunniaksi heti tyypit siitä ottaa. Silent Waters oli ihan hyvä, mutta se oli jotenkin semmonen välilevy Eclipsen jälkeen, joten mielenkiinnolla olen tätä oottanu.
Skyforger jatkaa kahden edellisen levyn eli Joutsenen ajan Amorphiksen tyylillä. Kitarat soivat tutulla soundilla ja urku/piano-osuudet siivittävät kappaletta tyylille uskollisen vahvasti esiin nostettuna.
Erittäin tunnistettavaa uuden ajan Amorphista, eli tunnelmallista heviä varustettuna välillä rankemmilla, jopa raskailla osuuksilla. Muutamassa kappaleessa öristään jo ihan kunnolla, esimerkiksi Majestic Beast -kappaleessa on nähtävissä jopa hieman paluuta sinne mistä kaikki alkoi. Tällä levyllä Amorphis voittaa siis varmasti osan vanhoista faneistaan takaisin, jos ne nyt minnekään ovat lähteneetkään.
Viitekehyksenä sille, miksi tämä uutinen blogitettiin, olkoon se, että olen edelleen sitä mieltä, että Amorphiksen Eclipse on kokonaisuutena maailman paras levy.
Epäilen, että tämä tulee nousemaan samalla listalla melko korkealle. (Edit: levyhän julkaistiin kauppoihin tänään ja kävin sen jo hakemassa, palataan siihen ehkä tuonnempana)
--
Kun metallista ja keikkaamisesta on puhuttu, niin palataan hieman ajassa taaksepäin. Mainitsinkin tästä videon kuvaamisesta taannoin Dragonforcen keikkaraportin yhteydessä, mutta nyt vasta eilen hoksasin katsoa, että löytyisikö se jo juutuubista. Ja tokihan se löytyi, harmi, että laatu on niin onneton, mutta vähän oon kyllä kade tuolle puhelimen omistajalle. Eli Dragonforce - DUDE STOLE MY PHONE! olkaa hyvä :)
Justiin eka kappale oli alkanu ku pääsin sisälle. Ja täytyy sanoa, että jätkät kyllä tykitti alusta asti! Soittajat soittivat hyvin ja laulaja lauloi sekä puhtaat että epäpuhtaat osuudet asenteella. Ihmettelen kyllä, että miten tuommosesta tenavasta saahaan tuommosia ääniä edes irti!
Musiikki myös soi erittäin puhtaasti, lienee pienen ja intiimin keikkapaikan ja inhimillisen volumen yhteistulos. Tuo Semifinal ku on oikiasti todella pieni, täyteen ahdettunakin sisään mahtuu vain 150 ihmistä! Ei varmaan tavallista kaksiota juuri suurempi, ja tokihan semmonen tila on helppo saada soimaan hyvin.
Mutta jätkät tosiaan tykitteli menemään raskasta metalliaan lyhyehkön setin makiasti. Ja jos vaan ryhmä pysyy koossa niin näistä tulee vielä joskus Suomen rankemman metallin vientituote, on sen tason ryhmä! Nuoresta iästä huolimatta tyypit veti niinku aikapojat konsanaan!
Sturm und drang on näihin verrattuna pelkkiä tissiposkia!
--
Amorphis on julkaissu uuden Skyforger -levynsä kokonaan Myspace-sivullaan. Piti tässä helatorstain kunniaksi heti tyypit siitä ottaa. Silent Waters oli ihan hyvä, mutta se oli jotenkin semmonen välilevy Eclipsen jälkeen, joten mielenkiinnolla olen tätä oottanu.
Skyforger jatkaa kahden edellisen levyn eli Joutsenen ajan Amorphiksen tyylillä. Kitarat soivat tutulla soundilla ja urku/piano-osuudet siivittävät kappaletta tyylille uskollisen vahvasti esiin nostettuna.
Erittäin tunnistettavaa uuden ajan Amorphista, eli tunnelmallista heviä varustettuna välillä rankemmilla, jopa raskailla osuuksilla. Muutamassa kappaleessa öristään jo ihan kunnolla, esimerkiksi Majestic Beast -kappaleessa on nähtävissä jopa hieman paluuta sinne mistä kaikki alkoi. Tällä levyllä Amorphis voittaa siis varmasti osan vanhoista faneistaan takaisin, jos ne nyt minnekään ovat lähteneetkään.
Viitekehyksenä sille, miksi tämä uutinen blogitettiin, olkoon se, että olen edelleen sitä mieltä, että Amorphiksen Eclipse on kokonaisuutena maailman paras levy.
Epäilen, että tämä tulee nousemaan samalla listalla melko korkealle. (Edit: levyhän julkaistiin kauppoihin tänään ja kävin sen jo hakemassa, palataan siihen ehkä tuonnempana)
--
Kun metallista ja keikkaamisesta on puhuttu, niin palataan hieman ajassa taaksepäin. Mainitsinkin tästä videon kuvaamisesta taannoin Dragonforcen keikkaraportin yhteydessä, mutta nyt vasta eilen hoksasin katsoa, että löytyisikö se jo juutuubista. Ja tokihan se löytyi, harmi, että laatu on niin onneton, mutta vähän oon kyllä kade tuolle puhelimen omistajalle. Eli Dragonforce - DUDE STOLE MY PHONE! olkaa hyvä :)
Crib 45, Black Sun Aeon, Before the dawn @ Virgin Oil
Tästä näköjään on tuoreeltaan jääny raportti naputtamatta. Ja nyt ku tätä metalliblogia rupesin täyttään vanhoista matskuista, niin kerrotaan keikan kuulumiset omasta päästä äkkiä.
Saavuin keikalle sen verran myöhään, että Crib 45:stä ehin kuulla vain lyhyen pätkän. Menee semmoseen "hyvä taustahevi" -osastolle. Mainittakoon maailman pienin kitara. Tai suurin kitaristi, päättäkää itse. Mutta hyvin se keppi soi isonki miehen käsissä.
Black Sun Aeon on Before the Dawn- lähtöinen sooloprojekti, joka keskittyy BtD:tä rankempaan musiikkiin. Erittäin laadukasta raskasta metallia, siis todella erittäin. Livenä se lavalla tapahtuvan soiton ja kaiuttimista kuuluvan musiikin yhteys on vain vähä hankala, etenkin kolmella miehellä toteutettavaksi. Se mietintään tavalla tai toisella, ja menekki on taattu.
Before the Dawn onki sitte tosiaan vähän kepeämpää (ei toki aivan keveimmästä päästä sekään), mutta eipä se niin kauhiasti iskeny enää Aeonin jälkeen, joka kyllä kolahti (kaikesta huolimatta siis.) Yhteenvetona vois kuitenkin mainita, että "tuolta" päin näköjään löytyy potentiaalia ja etenkin kuunteluun loistokamaa.
Tää ny olis tämmönen lyhyt, kuviaki ois vaa en jaksa alkaa kameraa vääntään tulille. Vai hetko, oiskohan ne koneella..? Ei, ehkä joskus, todennäköisesti ei.
Saavuin keikalle sen verran myöhään, että Crib 45:stä ehin kuulla vain lyhyen pätkän. Menee semmoseen "hyvä taustahevi" -osastolle. Mainittakoon maailman pienin kitara. Tai suurin kitaristi, päättäkää itse. Mutta hyvin se keppi soi isonki miehen käsissä.
Black Sun Aeon on Before the Dawn- lähtöinen sooloprojekti, joka keskittyy BtD:tä rankempaan musiikkiin. Erittäin laadukasta raskasta metallia, siis todella erittäin. Livenä se lavalla tapahtuvan soiton ja kaiuttimista kuuluvan musiikin yhteys on vain vähä hankala, etenkin kolmella miehellä toteutettavaksi. Se mietintään tavalla tai toisella, ja menekki on taattu.
Before the Dawn onki sitte tosiaan vähän kepeämpää (ei toki aivan keveimmästä päästä sekään), mutta eipä se niin kauhiasti iskeny enää Aeonin jälkeen, joka kyllä kolahti (kaikesta huolimatta siis.) Yhteenvetona vois kuitenkin mainita, että "tuolta" päin näköjään löytyy potentiaalia ja etenkin kuunteluun loistokamaa.
Tää ny olis tämmönen lyhyt, kuviaki ois vaa en jaksa alkaa kameraa vääntään tulille. Vai hetko, oiskohan ne koneella..? Ei, ehkä joskus, todennäköisesti ei.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
