Nosturiin tieni siis vei maanantaina. Ensimmäinen lämppäri jäi näkemättä; kun ei vihtiny niin ei vihtiny. Usalaiseen Domminiin sen sijaan ehdin, ja myönnettävä on, että sekin vakuutti live-performanssillaan. Ei se "nauhalta" kuulosta kovin erikoiselta, mutta livenä toimii mukavasti raskastekoisella rockillaan. Erikoisuutena mainittakoon, että esittivät omanlaisena versionaan I just died in your arms tonight -kappaleen, ja näköjään seki raskaammaksi kääntyy ku kääntää vain.
No, pikainen vaihto ja Lacuna nousikin lavalle aikanaan. Itseasiassa intro alkoi pyöriä minun kellon mukaan jo 21.14, eli minuutin etuajassa... Lacuna sitten tarjosikin sen mitä oikeastaan olin hakemassaki. Meno oli rankkaa italoheviä ja Cristina aloitti todella hyvin I wont tell you -videoltakin tutussa takissaan.
Selvää tosin oli heti, että ihan kaikki äänet ei lähteny lavalla heiluvista esiintyjistä. Sen tietää, jos ei muusta niin siitä, että basisti puuttui lavalta kokonaan olkapäävamman takia...
Ja mainittakoon vielä, että myös mieslaulaja Andrealla oli olkapää sönderinä Oslon keikalla sattuneen tapaturman takia. Käsi oli laitettu kätevästi kantositeeseen Lacuna Coil -kaulaliinalla, eikä se juuri näyttänyt esiintymistä haittaavan. Kunnioitan päätöstä hoitaa keikka kunniallisesti, vaikka rivissä olikin täysipainoisesti vain 4/6 bändiä...
Keikka jakautui periaatteessa kolmeen osaan, ensimmäisellä erätauolla oli pieni tauko ja toisella mainostettiin taustan videoseinällä bändin uutta levyä.
Kappaleina tuli kaikki tunnetut Lacuna Coil -biisit, kuten upea Fragments of faith, Closer, hyvin livenä vedetty ja vaikuttavat lauluosuudet omaava Fragile, italiaksi laulettu Senzafine sekä erittäin kauniisti esitetty, Cristinan iltapuvussa yksin laulama Wide Awake.
Tunnin ja 20 minuuttia myöhemmin keikka päättyi Our truth -kappaleeseen, eikä varsinaisia encoreita tarjottu (tietysti on katsantokanta, että pitääkö viimeistä osuutta encorena vai ei...) Enpä ois kyllä mitään erikseen kaivannukkaa; toisaalta keikkaa sinällään ois voinu seurailla pidempääkin.
Andrean laulu ei livenä suju paikoin ihan niin hyvin kuin levyllä, mutta sanottava on, että yllättävänkin hyvin laulu sujuu yhteen Cristinan kanssa yhteistuumin vetäessä. Yleisökin saatiin hyppimään mukaan loistavasti ja perinteisesti "karaokena" vedettävään Depeche Mode -lainaan Enjoy the Silence -biisiin Helsinki kuulema osallistui äänekkäämmin kuin mikään muu yleisö (niin varmaan sanotaan joka keikalla...).
Ei valitettavaa. Kaikkiaan loistava ilta ja loistava bändi. Aivan ehdoton keikkailtava jatkossakin, mikäli pian uudelleen Helsinkiin palaavat, kuten Cristina lupasi. Helevetinperkele suosittelee erittäin lämpimästi.
Niin, ja kuvia tosiaan että saa ku kamera meni tulivuorella pashaksi. Oma mokanna ku ette ite lähteny kahtoon keikkaa vaikka ois ollu lippuki tarjolla...
--
Keikkaputki jatkuiski sitte FME -metallimessujen muodossa. Vähän tosiaan semmosta väsymyksenpoikasta on, ei varsinaisesti huvittas lähtiä kuupoileen mihinkään, mutta kyllä se melkein pakko on käyä Kaapelitehtaalla pyörähtämässä. Tänäänki siellä ois mm. erittäin paljon kiinnostava Hypocrisy ja huomennaki Apocalypticaa ja muuta pientä... däämneissön, mitähän sen kanssa tekis... No, katotaan illalla, mihin suuntaan nahkakompassi osottaa...
--
Mainitaan vielä, että Tuskaki julkas tänään esiintyjiään. Pikamulkauksella näyttäis, että viime vuoden "paska -festari" muuttuu taas täksi kesäksi Tuskaksi, sen verran kovahkolta tuo porukka näyttää viime vuoteen verrattuna.
Pääesiintyjinä on muuten juuri uuden (hyvän) albumin julkassu Megadeth ja hieman nuoremman polven metallijyrä Mastodon. Häätyy laittaa korvan taakse tämäkin; tänä vuonna festari tosin sijoittuu myöhäisen juhannuksen takia vasta heinäkuun alkuun. No, väliäkö hällä, tarkeneepahan...
torstai 18. helmikuuta 2010
maanantai 15. helmikuuta 2010
takaisin bisneksessä
Hmm... jotkut asiat toimii paremmin englanniksi... Viittaan vaan tuohon otsikkoon. No, sepä siitä.
Joo, bändilistaa pitäs tuohon sivupalkkiin sen verran päivitellä, että siirtäisin vuoden 2009 arkiston puolelle ja alkasin täyttää vuotta 2010. No, ehkä joskus (näitä sanoja kuulee mun teksteissä aika usein, joten suhtautukaa niihin asiaan kuuluvalla varauksella...)
Sen verran muutaki vanhaa tuolla on, nimittäin tieto, että Lacunaan ois tälle illalle kaks lippua myynnissä; sehän ei oo enää aikoihin pitäny paikkaansa, sillä mun loma siirtyki viikkoa aikasemmalle (terveisiä etelästä, oli huippu reissu) ja itellä onki tänään siis suuntana Elmun päämaja Nosturi. No, yks lippu on vielä kaupan, nopeat elävät. Ehkä saan sen ovella myytyä, kun kerran näyttää olevan vielä lippuja jälellä, voi joku niitä ovellaki jonotella. Viimeksihän Lacuna myytiin loppuun. Taisi olla kulttuuritalolla tuolloin... tai... no, jossaki. En minä muista, ku en ollu paikalla ja siitä on jo aikaa.
Jottai rapsaa varmaan joskus tulee (ehkä joskus), mutta kuvia on turha odottaa, pokkari kun sanoi männäviikolla työsopimuksen yksipuolisesti irti tulivuoren rinteillä kilimutessa. En tiiä eikö sille ohut ilma sopinu vai rikkipitoisesta hiekkapölystäkö se suivaantui niin kovin. Onneksi oli järkkäri mukana niin sai loppureissunki pikselöityä, ei oo ihan pelkän muistin varassa.
Mutta Lacuna siis jää pelkäksi muistikuvaksi. Plus ne lämppärit, joista varsinkin ensimmäinen, tamperelainen Blackstar Halo kiinnostais, jos vaan jaksan sitä rientää katsomaan.
Suoraan sanoen: vaikka Lacunaa oonki ootellu keikalle, jotenki varmaan jetlaggi tai joku painaa vielä sen verran ettei vihtis millää lähtiä kahtoon. Mieluummin jottai akkain hiihtoja vahtais. Vaa mentävä kai se on ku on kaks lippuaki ostettuna...
--
No, muutaki tässä ois jo tulossa. Helsinki Metal Meeting on perjantaina ja lauantaina, siellähän ois Amoa ja Apocalypticaa, Winterbornia, Korpiklaania, Insomniumia ja vaikka mitä. Pittää sitäki vähä kahtua että mitä sen kanssa tekkee. Sinällään kiinnostavia bändejä, mutta ois pitkät illat ja menis myöhäseen... Toisaalta penniäkää ei oo siinä touhussa kiinni, että samahan tuo on mennä tai jättää menemättä ihan fiiliksen mukkaan...
Jotenki kesällä ihan eri meininki, vaikka tulis kusta ja paskaa taivaalta niin festareille tekkee silti mieli ja väsymys on tuntematon käsite. Tai jos ei ole, niin voi pötkähtää johonki nurmikolle vetään zetaa. Niinku kävi viime kesänä Ankassaki...
Tai sitte mun (henkinen) ikä vaan on ylittäny kriittisen massan eikä festarit ota etteen ens kesänäkkää... No, jos nyt käytäis tuo Lacuna alta pois vastausta odotellessa.
Joo, bändilistaa pitäs tuohon sivupalkkiin sen verran päivitellä, että siirtäisin vuoden 2009 arkiston puolelle ja alkasin täyttää vuotta 2010. No, ehkä joskus (näitä sanoja kuulee mun teksteissä aika usein, joten suhtautukaa niihin asiaan kuuluvalla varauksella...)
Sen verran muutaki vanhaa tuolla on, nimittäin tieto, että Lacunaan ois tälle illalle kaks lippua myynnissä; sehän ei oo enää aikoihin pitäny paikkaansa, sillä mun loma siirtyki viikkoa aikasemmalle (terveisiä etelästä, oli huippu reissu) ja itellä onki tänään siis suuntana Elmun päämaja Nosturi. No, yks lippu on vielä kaupan, nopeat elävät. Ehkä saan sen ovella myytyä, kun kerran näyttää olevan vielä lippuja jälellä, voi joku niitä ovellaki jonotella. Viimeksihän Lacuna myytiin loppuun. Taisi olla kulttuuritalolla tuolloin... tai... no, jossaki. En minä muista, ku en ollu paikalla ja siitä on jo aikaa.
Jottai rapsaa varmaan joskus tulee (ehkä joskus), mutta kuvia on turha odottaa, pokkari kun sanoi männäviikolla työsopimuksen yksipuolisesti irti tulivuoren rinteillä kilimutessa. En tiiä eikö sille ohut ilma sopinu vai rikkipitoisesta hiekkapölystäkö se suivaantui niin kovin. Onneksi oli järkkäri mukana niin sai loppureissunki pikselöityä, ei oo ihan pelkän muistin varassa.
Mutta Lacuna siis jää pelkäksi muistikuvaksi. Plus ne lämppärit, joista varsinkin ensimmäinen, tamperelainen Blackstar Halo kiinnostais, jos vaan jaksan sitä rientää katsomaan.
Suoraan sanoen: vaikka Lacunaa oonki ootellu keikalle, jotenki varmaan jetlaggi tai joku painaa vielä sen verran ettei vihtis millää lähtiä kahtoon. Mieluummin jottai akkain hiihtoja vahtais. Vaa mentävä kai se on ku on kaks lippuaki ostettuna...
--
No, muutaki tässä ois jo tulossa. Helsinki Metal Meeting on perjantaina ja lauantaina, siellähän ois Amoa ja Apocalypticaa, Winterbornia, Korpiklaania, Insomniumia ja vaikka mitä. Pittää sitäki vähä kahtua että mitä sen kanssa tekkee. Sinällään kiinnostavia bändejä, mutta ois pitkät illat ja menis myöhäseen... Toisaalta penniäkää ei oo siinä touhussa kiinni, että samahan tuo on mennä tai jättää menemättä ihan fiiliksen mukkaan...
Jotenki kesällä ihan eri meininki, vaikka tulis kusta ja paskaa taivaalta niin festareille tekkee silti mieli ja väsymys on tuntematon käsite. Tai jos ei ole, niin voi pötkähtää johonki nurmikolle vetään zetaa. Niinku kävi viime kesänä Ankassaki...
Tai sitte mun (henkinen) ikä vaan on ylittäny kriittisen massan eikä festarit ota etteen ens kesänäkkää... No, jos nyt käytäis tuo Lacuna alta pois vastausta odotellessa.
torstai 4. helmikuuta 2010
uusia festareita
Uutisentynkääki.
Helsinkiin on tuloillaan jo toinenkin uus musiikkitapahtuma, nimittäin päivän mittainen festari Helsinki Live 2010 Käpylän urheilupuistoon. Promoottori K.Keskisen mukaan paikalle on tunnusteltu Guns n' Rosesia ja muitakin kansainvälisesti tunnettuja artisteja. No, näkkyypähän; joka tapauksessa tarjontaa taitaa ens kesänä olla taas tyrkyllä.
--
Vasta uutisoitiin, että Green Day on kesällä tulossa Helsinkiin. Yhtyeen on tarkoitus soittaa keikka uudella festaripaikalla Kyläsaaressa 8.6.
Jotenki olen vähän pettyny, kun puhuttiin kuitenkin jostakin suurnimestä. No ok, on kai Green Day semmonen, mutta ei se minua kovinkaan palijo kiinnosta.
Bändiin kyllä liittyy muistoja. Sen -94 julkaistu levy Dookie kun soi eräänki kerran eräässä valkoisessa Mantassa, jonka penkeillä tuli aikaa vietettyä. Ja se Dookie soi nimenomaan c-kasetilta. Oi aikoja.
Eritoten muistan erään reissun, kun kaverin Manta oli porauksen jäljiltä sisäänajossa. Kaikenlainen rällääminen oli tietysti kielletty, niin lähettiin sitte hakemaan kilometrejä johonki kotipitäjä takaliston metsäteille. Siellä sitä ajettiin pitkä ja valoisa yö tietämättä missä ollaan tai että mihin ollaan menossa.
Basket case raikasi.
Helsinkiin on tuloillaan jo toinenkin uus musiikkitapahtuma, nimittäin päivän mittainen festari Helsinki Live 2010 Käpylän urheilupuistoon. Promoottori K.Keskisen mukaan paikalle on tunnusteltu Guns n' Rosesia ja muitakin kansainvälisesti tunnettuja artisteja. No, näkkyypähän; joka tapauksessa tarjontaa taitaa ens kesänä olla taas tyrkyllä.
--
Vasta uutisoitiin, että Green Day on kesällä tulossa Helsinkiin. Yhtyeen on tarkoitus soittaa keikka uudella festaripaikalla Kyläsaaressa 8.6.
Jotenki olen vähän pettyny, kun puhuttiin kuitenkin jostakin suurnimestä. No ok, on kai Green Day semmonen, mutta ei se minua kovinkaan palijo kiinnosta.
Bändiin kyllä liittyy muistoja. Sen -94 julkaistu levy Dookie kun soi eräänki kerran eräässä valkoisessa Mantassa, jonka penkeillä tuli aikaa vietettyä. Ja se Dookie soi nimenomaan c-kasetilta. Oi aikoja.
Eritoten muistan erään reissun, kun kaverin Manta oli porauksen jäljiltä sisäänajossa. Kaikenlainen rällääminen oli tietysti kielletty, niin lähettiin sitte hakemaan kilometrejä johonki kotipitäjä takaliston metsäteille. Siellä sitä ajettiin pitkä ja valoisa yö tietämättä missä ollaan tai että mihin ollaan menossa.
Basket case raikasi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
