Tavastian legendaarinen (nyt ikävä kyllä sanan varsinaisessa merkityksessä) ovimies Pokla on poistunut ajasta iäisyyteen eilisen Amon Amarth -keikan jälkeen.
Sen verran kerkesin Tavastialla kuljeskella, että Pokla on mullekin ihan tuttu naama. Joka kerta piti muutama sana vaihtaa ohikulkiissaan. Kerran se päästi mut sisälle ilman lippua, kun lipun sisältänyt puhelin teki tenän. Yritin jäädä näyttämään sille sitä tilausnumerot sisältävää tekstiviestiä, mutta ei se sitä huolinu.
Pokla vaan nauroi ja uskoi miehen puhetta. Miettikääpä oisko jonkun geneerisen yökerhon ulkoistettu kulipää päästänyt sisään näkemättä lippua...
Ensimmäinen keikkani tuossa paikassa oli Leveragen keikka, joten tässä Poklan muistolle.
Sailing trough the storming waters
We're drifting on the open sea
No one can tell our destination
Or time left for you and me
torstai 23. helmikuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
