Arki-iltaiseen tapaan lämppäri aloitti soitannan jo hyvissä ajoin. Kivimetsän Druidi siellä soitteli, varmaan ihan asiaankuuluva (asiaan kuuluva?) lämppäri. Nainen laulelee ja mies örisee päälle. Muuten ei mitään intohimoja herätä, mutta puhtaan ja korkean naislaulun ja örinän hyvä yhteensopivuus hieman yllätti.
No, nopea roudaustauko ja Eluveitie pääsi lavalle. Tuli lavantäydeltä jos jonkinlaista pillistiä ja viulistia ja ryske alkoi.

Eluveitien uusin levy on hyvin erilainen aikaisempiin verrattuna. Se on täysin akustinen, joten se on paljon kevyempi aiempiin tuplabasari-tunnelmointeihin verrattuna. Jännitys olikin kova, että minkälainen keikka tästä muotoutuisi.
No, onneksi keikka lähti rullailemaan hevimmille urille heti alusta hetkiseksi, joten kone saatiin käyntiin niin lavalla kuin keikkayleisössäkin kiitettävästi. Ja kun meno oli ylimmillään, oli aika vetää muutama akustinen biisi; lavalle jäi vain pari-kolme pillistiä, viulisti ja kampiliiran soittaja. Seurasi joku rauhallinen muinainen kelttiläinen laulu kauniilla naisäänellä tai parilla gaeliksi laulettuna. Sitten päälaulaja totesi, että nyt riittää tämä akustinen "shitti" ja takaisin metallin pariin. Ja ryskääminen ja örinälaulu alkakoon taas.

Itseasiassa vois oottaa melko folkkia meininkiä, jos lavalla on säkkipilliä, kaiken maailman banjoja, eri mittasia pillejä ja huiluja ja kampiliira. Toki kelttiläisestä maailmasta ammentavat biisit folkilla pohjalla makaavatkin, mutta uskokaa pois; kun metalli alkaa jauhamaan, niin sillon mentiin, soi säkkipilli tai ei!
Ja tuo kampiliiran soittaja... Heh, pikkunen taskukissa, joka veivaa kampiliiraa, siis kampiliiraa ja pyörittää simona tukkaa samaan aikaan! Minkä muun bändin keikalla voitte semmosen nähä!!

Huomatkaa myös paidatta jotain muuta kielisoitinta kuin sähkökitaraa kepittävä kielisoittaja :)
Kiitokset Finntrollille, joka käsittääkseni oli ollut vahvasti edesauttamassa Eluveitien saamisessa Tavastialle. Ja käsittääkseni ainakin kitaristilla oli kyseiseltä bändiltä lainavehjettäkin käytössä.
Kaikkiaan kova keikka, jossa yleisö oli villisti mukana. Pienet rauhalliset akustiset hetket rytmittivät noin 1,5 tuntista keikkaa sopivasti; rankan ja vaikuttavan folkmetallin ryskeessä paita kastui siitäkin huolimatta.
Vanhemmat levyt (esim. toiseksi uusin Slania) on todella miellyttävää "death-folkia" (niinkuin Eluveitie omaa musiikkilaatuaan kutsuu.) Siitä huolimatta laadukas keikka pääsi yllättämään takavasemmalta.
Helevetinperkele suosittelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti